Anna Puun studiopäiväkirja: Vol. 1.

Olen vihdoinkin päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa studiopäiväkirjan kirjoittamisen.  Sanottakoon tähän väliin, etten ole koskaan ollut innokas päiväkirjojen rustailija. Muistan pienempänä aloittaneeni päiväkirjan pariinkin otteeseen, mutta jaksoin sitä ehkä maksimissaan viikon, eikä sisältökään mitään kovin kaksista ollut siihen aikaan. Mutta nyt minulla on aihe, josta kirjoittaa. Nimittäin ensialbumini levytys.

Nyt on 25 päivää studiosessiointia takana ihanien ja lahjakkaiden Lassen, Jukan ja Knipin kanssa, jotka siis paremmin ”huipputuottajina” tunnetaan ☺. Täytyy sanoa, että aika vaivattomasti me ollaan kaikkea kivaa saatu aikaiseksi, varsinkin kun ottaa huomioon, että iso osa tuosta 25 päivästä on käytetty laulamisen ja soittamisen sijasta jutusteluun. Musiikista tietenkin. Paljon myös teetä ja kahvia on ehditty juoda, Lasse on ennättänyt reiittää monet sukat repsottavaan lattialistaan ja muutamat päiväunet olen ehtinyt torkkua  studion mukavalla valkoisella nojatuolilla, josta muodostui minulle jo ensikohtaamisella vakiopaikka. No, tämän kaiken triviaalin ohella, on tietysti tehty musiikkiakin. Lasse ja Knipi ovat loihtineet toinen toistaan loistavampia biisejä ja sitten ne on yleensä lähetetty sanoitettavaksi. Ja voihan jumantsuigeli, miten hyviä sanoituksia ollaankaan saatu! Seitsemän kipaletta on jossain muodossa tallennettuna ja kahdeksatta tehdään juuri tällä hetkellä. Hyvä niin, sillä meillä on enää vähän vajaat 15 studiopäivää jäljellä siihen, kunnes levy menee masteroinnin kautta painoon!

Nämä viimeiset studiopäivät aion jakaa teidän kanssanne. Pääsenpähän siinä samalla lievittämään orastavaa kiirepaniikkia kirjoittamisen avulla ☺ Mutta nyt lähden pohdiskelemaan Lassen ja Jukan kanssa ”Melankolian riemuja” ja rumpubiittejä.

Uutiset